Siirry pääsisältöön

Antti Eskola, Vanhuus

Talouteen on ostettu kirja. Teos on nimeltään Vanhuus,  kirjoittaja professori Antti Eskola Tampereelta.

Kirjaston kappale tuli ensin. Luin sen läpi yhtenä iltana ja tajusin heti, etten jaksa tehdä muistiinpanoja tarpeeksi huolellisesti. Haluan syventyä ajan ja ajatuksen kanssa.

Eskolalla näet riittää sanottavaa. Yli 80-vuotias lähestyy aihetta sekä tutkijana että kokemusasiantuntijana.

Ensimmäinen anti oli huomio fyysisten suoritusten rajallisuudesta, jota muut eivät aina oivalla:
Lyhyenkin matkan käveleminen on monelle vaikeaa,
eikä vanhus jaksa touhuta, koska häntä väsyttää.
(Yritän pysäyttää silmäilijän lukemaan ja muistamaan nämä kaksi totuutta.)

Terveen vanhan ihmisen väsymys oli minulle kuin uusi asia, vaikka lapsesta asti olen kuullut iäkkäiden sukulaisten sanovan kesken päivän: "Täytyy vähän huokaista." Tunnistin ilmiön, kun Eskola kuvaili pitkäkseen käymistä.

Sitten nousivat sekä tukka että niskakarvat pystyyn. Eskola suomi tehostettua palveluasumista, jonka hinnoittelu on raakaa bisnestä:
Kansainväliset pääomasijoittajat ryöväävät hoitomaksujen nimellä eläkkeeni ja jättävät rahaa liian vähän siihen, mitä minun kuitenkin pitää itse hankkia, kuten esimerkiksi lääkkeisiin.
Taidatkos sen selkeämmin sanoa?

Eskolan teksti kertaa osittain hänen aiempia kirjojaan, mutta se on lukijan etu. Kustantajat säästävät nykyään eivätkä ota uusintapainoksia. Ja jos ottavat, kirjakauppa ei välttämättä huoli niitä myyntiin.

Antti Eskola,
Vanhuus : helpottava, huolestuttava, kiinnostava
Vastapaino 2016
ISBN 978-951-768-545-0

P.S. Ostopäätös syntyy tavallisesti juuri näin. Varaan teoksen kirjastosta ja tutustun sisältöön. Luovun euroistani, kun tiedän että saan niille vastinetta eivätkä virheet ärsytä.

Kommentit